Viikkoa myöhemmin videotani on katseltu kahdeksan kertaa, yhteensä viiden minuutin ajan. Näin karusti kertovat Youtuben tilastot. Kahdeksasta "katselukerrasta" valtaosa on omia klikkauksiani, mutta kaveri, jolle tekeleeni linkkasin, on sentään ilmeisesti jaksanut katsoa muutaman minuutin.
Olen lopputulokseen kuitenkin varsin tyytyväinen, äänenvoimakkuuden vaimeutta lukuunottamatta. Jotain mystistä tapahtui OpenShotin ja Youtuben välissä, toki äänenlaatu ei alunperinkään ollut kummoinen. Selvisin nollabudjetilla, eli ilman investointeja i-laitteisiin, enkä koe kuvotusta katsoessani itseäni videolla, joten loppu hyvin, kaikki hyvin.
Omassa opetuksessani minulla on nyt menossa kaikkea muuta kuin biologiaa, joten oikeata käyttöä videolle ei vielä ole tullut. Kenties säästän julkisen ensi-illan johonkin sopivaan hetkeen jossa haluan oppilaitani huvittaa.
Koska kokemus on ollut niin kivuton, tulen todennäköisesti tekemään lisää opetusvideoita, jos eteen tulee aihe, josta en valmiita sopivia löydä, mutta aiheesta voisi videon vähällä vaivalla toteuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti